Suomalainen estetiikka käyttää ja suosii yleisesti ylivahvoja hahmoja, joiden vankka moraali perustuu nimenomaan vahvaan vakaumukseen. Vakaumus pohjautuu aina maailmanselitykseen, jossa on jouduttu oikomaan mutkat suoriksi. Palloa väitetään kuutioksi ja jotakin samaa niissä onkin. Jos käyttää omaa järkeään, huomaa kyllä, että erotkin ovat suuret.
Mutta kuitenkin "Uskon Sankareita" on mm. kirjallisuus ja elokuva täynnään. Halutaan luoda tyyppejä, jotka uhmaavat helppoja ratkaisuja, he voittavat hävitessäänkin, eivät tartu avautuviin mahdollisuuksiin toimeentulossa tai ihmissuhteissa ja opettavat samat periaatteet lapsilleenkin. Erityisen häpeällistä on oppia tehdyistä virheistä. Sankariyhteisö ei asennettaan muuta edes sadassa vuodessa. Tähän perustarinaan liitetään usein "yleisön pyynnöstä" nykymaailman muoti-ilmiöitä, seksuaalista väkivaltaa ja epänormaaliutta.
Keskustelin puhelimitse Paavo Joensalon kanssa. Tämmöistä ajatuksenkulkua emme halunneet seurata. Molemmilla puolilla oli riveissään nuoria. Shakespearen patentti tuntui sopivalta yleisratkaisuksi. Nuoret voivat aikansa ihmetellä, he voivat vielä oppia ja luoda uudet synteesit. Se on sankaruutta, ei päänsä lyöminen mäntyyn. Romeo-Julia-kuviossa vastapuolten nuoret tutustuvat toisiinsa ja vips- yksi sormen kosketus tekee tehtävänsä. Se on menoa sitten. Parivalinta oli semmoista jo keskiajalla. Shakespeare oli kyllä sen huomannut. Nykyajan tiede toteaa saman ilmiön arkisemmin. Erilaiset geenit turvaavat ihmissuvun jatkuvuutta.
Lauri A:n ja Helvi Sutisen tarinassa on kuitenkin muutakin takana. Se on yritys kuvata ensimmäistä vaatimatonta konsensusta jo riehuvan sodan keskellä. He eivät ole "suomalaisia sankareita" vaan uudentyyppisiä, harkitsevia ihmisiä. Jotensakin yhteneväisesti he näkevät, että piste olisi pantava valtataistelulle ja alettava töihin. Kaikki oli vasta alussa. Mutta sitten haaveilu katkaisiin. Ympäristö ei ollut kypsä.
Moni varmaan väittää, että tämä romanttinen touhotus on epärealistista fiktiota. Eihän Pentinkulmallakaan vietetty punaisten ja valkoisten häitä. On pakko sanoa, että häitä ei vietetty Vilppulan Vaiheessakaan. Tarinan viesti on siinä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti