perjantai 11. toukokuuta 2012

HYÖKKÄYKSEN RISKIT

Äkkiä ajatellen  Lapinniemestä lähteneillä pataljoonilla oli yöllisessä hyökkäyksessään helppo tehtävä. Mutta ei tilanne niin yksinkertainen ollut.

Punaisilla oli Tampereella kaksi panssarijunaa ammattitaitoisine miehistöineen  täydessä iskussa odottamassa lahtarien hyökkäystä.  Toinen niistä oli samana yönä Epilässä ja toinenkin oli matkalla siihen suuntaan, kun se luiskahti raiteilta Pellavatehtaan mutkassa. Sitä kangettiin takaisin koko yö  juuri samaan aikaan, kun Eljas Erkko ja kumppanit pyyhälsivät risteyksen ohi. Juna saatiin raiteille vasta kello 7 aamun koitteessa. Koska Porin rata oli  poikki, ei myöskään Epilän juna päässyt hyökkääjien kimppuun. Sattuma ratkaisi tilanteen niin, että Erkon reitinvalinta oli oikea.

Jos edes toinen juna olisi tilanteen aikana asemissa Tampereen ratapihalla,  olisi Tampereen valtaus jäänyt siltä viikolta tekemättä. Junissa oli valonheittimet ja muutama tykki sekä konekiväärit. Ne olisivat tulittaneet Erkon  4-jonoa edestäpäin pitkin ratalinjaa, ja ratakuilussa olisi syntynyt karmeata jälkeä. Ainakin Vöyrin sotakoulun ja Väinönheimon pataljoona olisivat poistuneet muonavahvuudesta. Juna olisi tietenkin ajanut sen jälkeen satamaan ja tuhonnut  suuren osan muistakin komppanioista. Mutta onni oli hyökkääjien puolella.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti